perjantai 11. joulukuuta 2015

everything's better at the beach








Viime lauantaina startattiin aikaisin aamulla kohti Manlyä, joka on 15 minuutin lauttamatkan päässä Sydneyn keskustasta. Manly nous kyllä samantien mun top 5 lempparipaikkoihin Ausseissa! Se on tosi lähellä Sydneyä, mutta silti ilmapiiri on PALJON rennompi. Suuri osa ihmisistä kulkee ympäri keskustaa uikkareissa ja surffikauppojen määrä kilpailee maailman söpöimpien rantakahviloiden kanssa. Valitettavasti se, että Sydney on ihan vieressä vaikutti aika paljon hintoihin, joten hetki kesti aina ettiessä au pairien budjettiin sopivaa ruokapaikkaa.

Matkalla autossa soi Michael Bublén joululevy ja matkaeväänä mulla oli tyttöjen kanssa leivottuja pipareita. Siitä huolimatta joulumieli on vielä aika kadoksissa. Yleensä oon jo marraskuusta asti joulufiiliksissä, mutta nyt se ihana tunnelma on vallanut mut vaan hetkellisesti sellasissa tilanteissa, kun en kato ulos ja tajua että on 30 astetta lämmintä. Jouluna kuuluu leipoa paljon, syödä paljon suklaata, polttaa kynttilöitä ja pukeutua isoon mukavaan villapaitaan. Täällä oon tajunnut miten joulukansaa suomalaiset on. Suomessa jouluun aletaan valmistautumaan jo hyvissä ajoin ja en vaan voi olla ainoa, joka söisi pipareita ja joulutorttuja sekä joisi glögiä vaikka koko joulukuun ja ehkä vähän vaikka vielä tammikuussakin, enhän? Ihmiset ainakin yrittää viettää enemmän aikaa kotona perheen kanssa ja vaan hiljentyä jouluksi. Vihaan talvea, mutta pakko on myöntää, että kyllä se pimeys ja kylmyys on osa joulua. Täällä joulurauhasta ei oo vielä tietoakaan ja joulu ei oikeastaan jouluvalojen ja joulukuusen lisäksi näy oikein mitenkään. Ehkä se joulufiilis kuitenkin vielä löytyy ja odotan kyllä innolla sitä, että pääsen kokemaan australialaisen joulun! Vietetään perheen kanssa joulua Gold Coastilla joten ainakaan auringosta ja lämmöstä ei tuu olemaan pulaa, päinvastoin!




lauantai 28. marraskuuta 2015

Huomioita Australiasta

Puhelimen laskuri kertoo tänään aika karun totuuden.
Tasan puolet mun ajasta Australiassa on tänään kulunut. Edelleen paniikki siitä, että en kerkeä näkemään tarpeeksi on suuri, mutta toisaalta nyt kun alkaa olla enemmän päiviä takana kuin edessä oon jollain tavalla antanut itelleni luvan ikävöidä myös kotiin. Eniten oon kuitenkin onnellinen siitä että reilu neljä kuukautta sitten vain muutama päivä ennen Ruisrockia päätin pistää profiilin Au pair World -sivustolle pystyyn ja löysin ihan parhaan kakkosperheen toiselta puolelta maapalloa.

Sen kunniaksi päätinkin listata vähän huomioita maailman suurimmasta saaresta ja sen outouksista. Nää on tietysti vaan mun kokemuksia ja Suomen ja Aussien eroja vois listata loputtomiin, mutta tässä muutama mun lemppari:



1. Lyhenteet. Ei oo sellasta sanaa mitä aussit ei vois lyhentää. Osa on ihan järkeviä, osa on taas ihan yhtä pitkiä kuin ne alkuperäisetkin sanat. Kaikista järkyintä on ehkä se kuinka hyvin nää lyhenteet ja muut aussien ihan omat sanat on tarttunu mun sanavarastoon...
Esimerkiksi:
  dinner - dinnie
  afternoon - arvo
  barbeque - barbie
  christmas - chrissy
  mosquito - mossie
  registration - rego (tähän kohdattiin mm. juoksukilpailussa kun yritettiin löytää ilmottautumispiste, heh)

2. Kengurut. Ausseihin saapuessani aattelin, että kenguruita näkis maaseudulla ja kaukana asutuksesta... I wish. Täällä missä asun kenguruita on ihan riesaksi asti. Siinä missä Suomessa pelätään hirvikolareita, niin täällä ei suositella ajamaan tiettyyn aikaan päivästä koska kengurut on siihen aikaan aktiivisimpia. Ihmisillä on myös autoissa kengurupuskureita, jotka estää vahingot auton etuosassa, (ei jos vaan) kun törmätään kenguruun...




3. Kenkäpolitiikka. Välillä näillä on kengät jalassa sisällä ja yhtäkkiä taas ei. Oon kovasti yrittänyt tajuta tän logiikan, mutta ei oo ainakaan vielä auennut. Sen lisäksi on ihan ok mennä ruokakauppaan paljain jaloin tai ulos syömään pukeutuen muuten siististi mutta laittaen varvastossut jalkaan.

4. Autoilu. Tästä oonkin kirjottanut jo aikasemmin. Liikennesäännöt on osittain tosi erilaiset kuin Suomessa, mutta käytöstavoissa aussit voittaa kyllä suomalaiset ihan 6-0. Täällä kukaan ei tunnu ottavan liikenteessä törttöilijöistä yhtään niin paljon kuumaa kuin Suomessa, minkä toivon tarttuvan myös vähän edes muhun.



5. Kauppojen aukioloajat. Vaatekaupat menee meillä täällä Canberrassa arkisin kiinni klo 17.30. Kyllä, 17.30!! Tähän poikkeuksen tekee perjantai, jolloin kaupat menee kiinni vasta yhdeksältä kiinni ja ihmiset on ihan innoissaan shoppailemassa. Sen sijaan isot ruokakaupat on yleensä puoleenyöhön auki ja Target- ja KMart- tavaratalot on auki joko 24/7 tai "vaan" puoleenyöhön saakka. Koska kyllä, saatanhan tajuta kello kolme aamuyöllä, että tarvitsen ehdottomasti uusia laseja tai vaikka uuden maton.



6. Ruokailu. Tai lähinnä lounas. Kaikki syö lähes poikkeuksetta lounaaksi voileipiä, jotka on tottakai tehty siitä kaikista valkoisimmasta paahtoleivästä. On myös ihan ok syödä joka aamu aamupalaksi paahtimessa lämmitettäviä pannukakkuja nutellalla. Näillä ei myöskään kenelläkään näytä olevan niinkin tarpeellista asiaa kuin juustohöylä, mutta sen sijaan kaikkeen muuhun on joku laite.

7. Joulukoristeet. Täällä jouluvalot on tarkotus sytyttää kesän ensimmäisenä päivänä eli 1.12. On kuitenkin ihan ok kantaa marraskuun puolessavälissä kuusi sisään ja sytyttää jouluvalot, jotka toimii muuten aurinkovoimalla. Olin lievästi sanottuna vähän hämmentynyt, mutta alkujärkytyksen jälkeen tälläiselle jouluihmiselle tää on kyllä ihan luksusta.




sunnuntai 22. marraskuuta 2015

narooma

Viikonloppu rannikolla pienessä Narooman kaupungissa tarjosi kahdeksalle au pairille viikko sitten maailman parasta porkkanakakkua, erittäin ahtaan mökin, ensikosketuksen surffauksen saloihin sekä kristallinkirkkaan (..mutta erittäin kylmän) meren. Reissu oli ihan huippu, mutta Canberraan palasi sunnuntai-iltana ryhmä erittäin väsyneitä auppareita :D Kuvat puhukoon puolestaan, meikä suuntaa keittiöön laittamaan tyttöjen eväät valmiiksi. 

Neljä viikkoa koulua jäljellä ennen joululomaa!



keskiviikko 11. marraskuuta 2015

time flies when you're having fun


Viikon päästä mulla on kolme kuukautta aussielämää takana.
Se tarkoittaa sitä, että mulla on enää kolme kuukautta jäljellä täällä. 
Kolme kuukautta.

Miten ihmeessä aika menee näin nopeasti?!

keskiviikko 21. lokakuuta 2015

blue mountains


Kun ajaa 200 kilometriä Canberrasta pohjoiseen, saattaa löytää itsensä joko Sydneystä tai Blue Mountainseilta. Me valittiin viime viikonlopun kohteeksi miljoonakaupungin sijaan "Australian Sinisillä Vuorilla" sijaitseva Katoomba niminen kylä. Ja huhhuh, onneksi valittiin. Koko viikonloppu meni niin nappiin, että välillä ihan hirvitti että kohta on kyllä pakko tapahtua jotain pahaa :D Viikonlopun agenda oli patikoida ja nähdä mahdollisimman paljon kahdessa päivässä ja näinhän me tehtiin (perjantain "yhtä" viinilasillista hostellin lähipubissa lukuunottamatta, hups ;D)!

Ja ne maisemat.

En pysty edes kuvailemaan sitä tunnetta, kun yhtäkkiä edessä avautuu maailman kaunein maisema. Musta tuntuu, että en oo ainoa sillä koko meidän reissuporukka taisi seistä noin 5 ensimmäistä minuuttia suut auki, kamerat kädessä Echo Pointin näköalapaikalla :D

Kuten kuvista näkyy, meillä oli aika raju ero lauantain ja sunnuntain säätiloissa. Lauantaina oli melkein pilvetön taivas ja 26 astetta lämmintä. Sunnuntaina sen sijaan elohopea taisi vuorilla parhaimmillaan nousta 16 asteeseen ja se sumu... Noi valkotaustaiset kuvat on otettu täsmälleen samasta paikasta  kuin ensimmäinen kuva vaikka ei ihan siltä vaikuta ;D Sumu ja sade ei silti meidän menoa haitannut ja sunnuntaina ajettiinkin 10 minuutin päähän Katoombasta Blackheath Grand Canyonille hostellinomistajan suosituksesta.

Blue Mountains on sellanen paikka, että sen kauneutta ei vaan pysty kuvailemaan sanoin, joten annan kuvien puhua puolestaan.

lauantai 10. lokakuuta 2015

mulla on hyvä näin


Elämä on aika mahtavaa, kun sen oikein oivaltaa. Tätä on saattanut kyllä avittanut viimeisen viikon aikana ihanan suomiystävän visiitti, lämpimät karjalanpiirakat, ystävien kanssa vuorten valloitus, päiväretki rannikolle, piknikki rantahiekalla, maailman hienoimmat pirtelöt, Floriaden kukkaloisto ja ihanat ilmat. School holiday on ohi ja huomenna tytöt ja minä palataan takaisin normaaliin arkeen. Viikonloppuja Australiassa on jäljellä enää 26 ja reissusuunnittelmat on kovassa vauhdissa. Aika loppuu kesken enkä kerkeä millään nähdä täällä kaikkea sitä mitä haluaisin. Taas yksi syy alkaa säästämään hullun lailla rahaa, kun palaan Suomeen. Jotta pääsen mahdollisimman pian takaisin.


            "En taida enää jaksaa silmiäni ummistaa
                               Mä sydämeni avaan ja jään sun aamua odottamaan
Kun taas nähdä saan sinitaivaan
                                 Se mua muistuttaa kuinka suurta kaikki pieni onkaan"



perjantai 2. lokakuuta 2015

melbourne


Vaatii yhteensä 14 tuntia autossa istumista päästä Melbourneen ja takaisin kotiin, mutta se todella on sen arvoista. Vietin viime viikonlopun neljän tytön kanssa kierrellen ja tutkien Melbournen katuja ja puistoja - ja rakastuin. Koko viikonloppu oli yhtä lompakon katoamista lukuunottamatta ihan täydellinen ja kotiin palasikin viisi aika onnellista tyttöä (..ja lompakkokin löytyi lopulta IKEAn infosta :D). Melbourne oli täynnä elämää ihan niin kuin Sydneykin, mutta jotenkin Melbournessa tunsin silti oloni kotosammaksi. Kaksi ja puoli päivää ei riittänyt kaiken näkemisen arvoisen näkemiseen millään, joten Melbourneen(kin) on kyllä pakko päästä uudestaan.

Täällä on tällä hetkellä koulusta lomaa, joten oon viettänyt paljon aikaa tyttöjen kanssa leipoen, käyden puistoissa ja vesisotaillen. Vielä on ensi viikko tyttöjen lomaa jäljellä, saa nähdä mitä keksitään! ;)