blue mountains

Kun ajaa 200 kilometriä Canberrasta pohjoiseen, saattaa löytää itsensä joko Sydneystä tai Blue Mountainseilta. Me valittiin viime viikonlopun kohteeksi miljoonakaupungin sijaan "Australian Sinisillä Vuorilla" sijaitseva Katoomba niminen kylä. Ja huhhuh, onneksi valittiin. Koko viikonloppu meni niin nappiin, että välillä ihan hirvitti että kohta on kyllä pakko tapahtua jotain pahaa :D Viikonlopun agenda oli patikoida ja nähdä mahdollisimman paljon kahdessa päivässä ja näinhän me tehtiin (perjantain "yhtä" viinilasillista hostellin lähipubissa lukuunottamatta, hups ;D)!

Ja ne maisemat.

En pysty edes kuvailemaan sitä tunnetta, kun yhtäkkiä edessä avautuu maailman kaunein maisema. Musta tuntuu, että en oo ainoa sillä koko meidän reissuporukka taisi seistä noin 5 ensimmäistä minuuttia suut auki, kamerat kädessä Echo Pointin näköalapaikalla :D

Kuten kuvista näkyy, meillä oli aika raju ero lauantain ja sunnuntain säätiloissa. Lauantaina oli melkein pilvetön taivas ja 26 astetta lämmintä. Sunnuntaina sen sijaan elohopea taisi vuorilla parhaimmillaan nousta 16 asteeseen ja se sumu... Noi valkotaustaiset kuvat on otettu täsmälleen samasta paikasta  kuin ensimmäinen kuva vaikka ei ihan siltä vaikuta ;D Sumu ja sade ei silti meidän menoa haitannut ja sunnuntaina ajettiinkin 10 minuutin päähän Katoombasta Blackheath Grand Canyonille hostellinomistajan suosituksesta.

Blue Mountains on sellanen paikka, että sen kauneutta ei vaan pysty kuvailemaan sanoin, joten annan kuvien puhua puolestaan.

mulla on hyvä näin

Elämä on aika mahtavaa, kun sen oikein oivaltaa. Tätä on saattanut kyllä avittanut viimeisen viikon aikana ihanan suomiystävän visiitti, lämpimät karjalanpiirakat, ystävien kanssa vuorten valloitus, päiväretki rannikolle, piknikki rantahiekalla, maailman hienoimmat pirtelöt, Floriaden kukkaloisto ja ihanat ilmat. School holiday on ohi ja huomenna tytöt ja minä palataan takaisin normaaliin arkeen. Viikonloppuja Australiassa on jäljellä enää 26 ja reissusuunnittelmat on kovassa vauhdissa. Aika loppuu kesken enkä kerkeä millään nähdä täällä kaikkea sitä mitä haluaisin. Taas yksi syy alkaa säästämään hullun lailla rahaa, kun palaan Suomeen. Jotta pääsen mahdollisimman pian takaisin.

            "En taida enää jaksaa silmiäni ummistaa

                               Mä sydämeni avaan ja jään sun aamua odottamaan

Kun taas nähdä saan sinitaivaan

                                 Se mua muistuttaa kuinka suurta kaikki pieni onkaan"

melbourne

Vaatii yhteensä 14 tuntia autossa istumista päästä Melbourneen ja takaisin kotiin, mutta se todella on sen arvoista. Vietin viime viikonlopun neljän tytön kanssa kierrellen ja tutkien Melbournen katuja ja puistoja - ja rakastuin. Koko viikonloppu oli yhtä lompakon katoamista lukuunottamatta ihan täydellinen ja kotiin palasikin viisi aika onnellista tyttöä (..ja lompakkokin löytyi lopulta IKEAn infosta :D). Melbourne oli täynnä elämää ihan niin kuin Sydneykin, mutta jotenkin Melbournessa tunsin silti oloni kotosammaksi. Kaksi ja puoli päivää ei riittänyt kaiken näkemisen arvoisen näkemiseen millään, joten Melbourneen(kin) on kyllä pakko päästä uudestaan.

Täällä on tällä hetkellä koulusta lomaa, joten oon viettänyt paljon aikaa tyttöjen kanssa leipoen, käyden puistoissa ja vesisotaillen. Vielä on ensi viikko tyttöjen lomaa jäljellä, saa nähdä mitä keksitään! ;)